Kahvin kofeiinipitoisuus ja siihen vaikuttavat tekijät
Kahvi on monelle suomalaiselle tärkeä osa aamuhetkeä ja sitä nautitaan päivän mittaan useaan otteeseen. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon kofeiinia kupillisessa kahvia oikein on? Ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän määrään?
Tässä artikkelissa sukellamme kahvin kofeiinipitoisuuden kiehtovaan maailmaan ja selvitämme:
- Kuinka paljon kofeiinia keskimääräisessä kahvikupillisessa on?
- Mitkä tekijät vaikuttavat kahvin kofeiinipitoisuuteen?
- Esimerkkejä eri kahvityyppien kofeiinipitoisuuksista
- Kofeiinia kupillisessa: Yllättäviä vaihteluita
Yleisesti ottaen keskimääräinen kupillinen mustaa kahvia (noin 1,25 dl) sisältää noin 80–100 milligrammaa kofeiinia. Määrä voi kuitenkin vaihdella suuresti useista tekijöistä riippuen.
Kofeiinipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä:
- Kahvipapujen lajike: Arabica-pavuissa on tyypillisesti vähemmän kofeiinia kuin robusta-pavuissa. Arabica-pavuissa on keskimäärin 1.2-1.5% kofeiinia kuivapainosta, kun taas Robusta-pavuissa on 2.2-2.7%. [1]
- Paahtoaste: Tummemmin paahdetussa kahvissa on usein hieman vähemmän kofeiinia kuin vaaleassa paahdossa.
- Jauhatusaste: Hienommin jauhettu kahvi sisältää enemmän kofeiinia kuin karkeampi jauhatus.
- Valmistusmenetelmä: Espressokoneella valmistetussa kahvissa on tyypillisesti enemmän kofeiinia kuin suodatinkahvissa.
- Kupin koko: Suurempi kuppi sisältää luonnollisesti enemmän kahvia ja sitä myötä myös enemmän kofeiinia.
Eri kahvityyppien kofeiinipitoisuuksia:
- Espresso (yksi shotti, noin 30 ml): 60–80 mg
- Suodatinkahvi (kupillinen, noin 1,25 dl): 80–100 mg
- Americano (espresso laimennettuna kuumalla vedellä): 60–75 mg
- Cappuccino: 50–75 mg
- Latte: 30–50 mg
- Kofeiiniton kahvi: Alle 3 mg
Paahto tummuudesta vaaleaan
Löfbergs hyödyntää hidaspaahtomenetelmää, joka tuo esiin paahtoasteeltaan erilaisten kahvien parhaat aromit. Vaaleammassa paahdossa kofeiinia on yleensä hieman enemmän kuin tummemmin paahdetuissa kahvisekoituksissa.
Muista: Kahvin määrä ratkaisee
Vaikka valitsemasi kahvin kofeiinipitoisuus vaikuttaa, lopulliseen kofeiinimäärään vaikuttaa kupillisen tai annoksen koko. Mukillinen tummapaahtoista suodatinkahvia tarjoaa reippaamman kofeiinipotin kuin pieni espresso.
Usein kysyttyä kofeiinista
1. Vaikuttaako kahvin ikä sen kofeiinipitoisuuteen?
Kahvin ikä ei merkittävästi vaikuta kofeiinipitoisuuteen, mutta se voi vaikuttaa makuun. Tuore kahvi on yleensä aromikkaampaa.
2. Miten korkeus merenpinnasta vaikuttaa kahvin kofeiinipitoisuuteen?
Korkealla kasvatetut kahvipavut sisältävät yleensä enemmän kofeiinia, koska kasvi tuottaa sitä suojautuakseen UV-säteilyltä.
3. Miten kahvin kofeiinipitoisuus vertautuu muihin kofeiinipitoisiin juomiin?
Kahvi sisältää yleensä enemmän kofeiinia kuin tee, mutta vähemmän kuin monet energiajuomat.
4. Vaikuttaako kahvipapujen kasvuolosuhteet niiden kofeiinipitoisuuteen?
Kyllä, esimerkiksi maaperän laatu, ilmasto ja varjostus voivat vaikuttaa pavun kofeiinipitoisuuteen.
5. Vaikuttaako kofeiini kahvin makuun?
Kofeiini itsessään on mautonta, mutta se voi vaikuttaa kahvin kokonaisvaltaiseen makukokemukseen lisäämällä hieman karvautta. Kofeiinin määrä ei kuitenkaan ole pääasiallinen tekijä kahvin maun muodostumisessa.
6. Onko kylmäuutetun kahvin kofeiinipitoisuus erilainen kuin kuuman kahvin?
Kylmäuutettu kahvi sisältää yleensä hieman enemmän kofeiinia, koska uuttamisprosessi on pidempi.
7. Vaikuttaako kahvin jauhatusaste kofeiinin imeytymiseen?
Hienompi jauhatus voi nopeuttaa kofeiinin uuttumista ja siten vaikuttaa sen imeytymiseen, mutta kokonaismäärä pysyy samana.
9. Miten kofeiiniton kahvi valmistetaan?
Kofeiiniton kahvi valmistetaan uuttamalla kofeiini pois raaoista kahvipavuista yleensä veden, hiilidioksidin tai liuottimien avulla.
